Lankapuodissa kiire häviää

Korona-aika suosii kotoilua.  Yhä useammalla se näkyy myös käsityöharrastuksen lisääntymisenä. Pieni lankapuoti toivottaa tervetulleeksi niin käsityökonkarit kuin vasta-alkajat.

Lappeenrantalainen lankakauppa Pyöröpuikko on kuin kurkistus aarreaittaan. Hyllyt pursuavat iloisenvärisiä lankoja ja katosta roikkuu valmiita käsitöitä ja koristeita. Ikkunan alla on sohva, joka kutsuu lepuuttamaan jalkoja ja keskustelemaan kauppiaan, Marjut Lohen kanssa.  Kiireinen maailma jää ulkopuolelle.

Lohi on pyörittänyt keskustan lankakauppaa yhdessä tyttärensä Paula Martinin kanssa vuoden päivät. Intohimoisesta neulojasta tuli yrittäjä ikään kuin vahingossa, kun hän kuuli, että suosikkipuoti on myynnissä, eikä saanut asiaa mielestään.

- Olen ollut hoitoalalla jo vuodesta 2007, enkä ollut ajatellut mitään radikaalia muutosta elämääni, sillä pidin kovasti työstäni, Lohi nauraa.

- Lankojen suurkuluttujajana olin käynyt usein Pyöröpuikossa ja joka kerran katsellessani omistajan käsinkosketeltavaa työniloa ja inspiroivaa ympäristöä tunsin jonkinlaisen ailahduksen sydämessä: Miten jollakin voi olla noin ihana työ.  

Lohella ei ollut minkäänlaista kokemusta yrittämisestä – hoitoalan lisäksi hän on työskennellyt pitkään kaupan alalla – mutta uutinen myynnissä olevasta Pyöröpuikosta ei jättänyt häntä rauhaan. Lohi jutteli asiasta pitkään myös tyttärensä kanssa, joka kannusti äitiä muutokseen.

- Nyt tai ei koskaan -ajatus tuli sitten mieleeni jäädäkseen ja niin marssin WIrmaan kysymään neuvoa.

Pirjo Kuuluvainen kävi Lohen kanssa läpi yrityksen perustamiseen liittyvät asiat, eikä aikaakaan, kun Pyöröpuikko oli siirtynyt uusiin käsiin.

Ihmiset haluavat jutella ja hypistellä lankoja

Pyöröpuikolla on myös nettikauppa, mutta Lohi sanoo, että se toimii lähinnä kivijalkakaupan tukena. Lankoja myydään monessa muussakin nettikaupassa, joten se on hyvin kilpailtu sektori.

- Olen huomannut, että käsityöihmisille on tärkeää päästä hypistelemään lankoja sekä keskustelemaan neulontaohjeista ja -malleista, Lohi kertoo.

- Silloin tällöin asiakkaat piipahtavat myös kysymään neuvoa, kun työ meinaa edetä toivotusti. Kyllä tässä itsekin on oppinut yhtä sun toista.

Kaupan takahuoneessa on kahvipannu ja kauppias keittää tarvittaessa myös kahvit.

- On tiettyjä vakioasiakkaita, jotka tulevat kauppaan pullapussin kanssa ja siinä sitten kahvia juodessa yhdessä pohditaan käsitöiden ja tarvikkeiden ihmeellistä maailmaa, Lohi nauraa.

Kahvia saa myös joka toinen keskiviikko kokoontuvassa silmukkapajassa, joka on käsityöharrastajien oma vertaistukikokoontuminen.

- Sinne ovat myös kaikki tervetulleita – uudet ja vanhat oppivat toisiltaan.

Pyöröpuikko on auki joka päivä kello 10-17.30 ja lauantaina ovet pidetään auki kello 10-14.

- Lauantai, samoin kuin arkipäivien viimeinen puolituntinen ovat kiireistä aikaa, Lohi sanoo. On tärkeää kuunnella asiakasta ja olla tavoitettavissa oikeina aikoina.

Palaute onkin ollut lähes poikkeuksetta positiivista. Toki joskus tulee huomauttamistakin.

- Reklamaatiot pitää myös hoitaa nopeasti – sekin on hyvää asiakaspalvelua.

Puoti on saanut jo uusien omistajiensa näköisen järjestyksen, ja tarkoitus on pikkuhiljaa kehitellä uusia toimintoja. Vihreät arvot muun muassa kiinnostavat, ja valikoimissa on jo nyt joitain täysin luonnonmukaisia lankoja.

- Kiire ei ole, sillä perin hyvin toimivan konseptin, Lohi sanoo.

- Miksi muuttaa toimivaa, ainakaan hosumalla.

Lohi tekee edelleen 50-prosenttisesti työtä hoitoalalla. Hoitotyö jäänee jossain vaiheessa kokonaan, sillä kauppias kokee löytäneensä paikkansa Pyöröpuikosta.

- Päivät menevät hujauksessa, enkä oikein tajua työtä tekevänikään, hän sanoo.

- Saan voimaa asiakkaista ja tietenkin käsitöistä, neulominen ja virkkaaminen ovat hermolepoa, hän tietää.

Kuvassa: Pyöröpuikon omistaja Marjut Lohi kertoo, että kauppaan tulee nykyään yhä useammin miesasiakkaita.