Metalliyritykset yhteiseen verkostoon Etelä-Karjalassa
Metalliverkostosta elinvoimaa
Vaikka korona on juuri nyt sumentanut tulevaisuuden suunnitelmia, kärsii metalliala ajoittain osaajapulasta. Etelä-Karjalan metalliyritykset haluavat miettiä uusia avauksia osaavan työvoiman varmistamiseksi. Samalla ne haluavat muuttaa vanhoja metallialaan liitettäviä vääriä käsityksiä.
Pula metallialan osaajista nousi viime vuonna voimakkaasti esille eri yrittäjäfoorumeissa.
"Alueen metalliyritykset esittivät useissa yhteyksissä huolensa siitä, ettei maakunnassa valmistu tarpeeksi ammattilaisia teollisuuden tarpeisiin", kertoo Lappeenrannan kaupungin asiantuntija Katja Jyräs.
"Osaajia oli myös vaikea löytää muualta työpaikkailmoituksista huolimatta."
Lappeenranta oli aikaisemmin etsinyt muun muassa IT-osaajia aktiivisella kampanjoinnilla ympäri Suomea. Metalliyritykset päättivät kaivaa hyväksi todetun konseptin esiin ja selvittää, saataisiinko samalla tavalla helpotusta myös niiden toimialalla.
Verkostoituminen ja yhteistyö ovat aina olleet luonteva osa Etelä-Karjalan yritystoimintaa, ja useat metallialan yritykset ovat kuuluneet useisiin alueen yhteenliittymiin – muun muassa energia- ja ympäristöalan yritysverkostoon, Greenreality networkiin.
"Siten ajatus yhteistyön tiivistämisestä otettiin hyvin vastaan", Jyräs jatkaa.
"Akuuttiin työvoimapulaan päätettiin tarttua rekrytointikampanjalla, ja aktiivisella markkinoinnilla sekä oikea-aikaisella läsnäololla saatiinkin hyviä tuloksia."
ITA Nordic löysi osaajia kampanjan avulla
Yksi työvoimanhakutalkoisiin mukaan lähtenyt yritys, ruokolahtelainen muun muassa kaivos- ja meriteollisuuteen tuotteita valmistava ITA Nordic onnistui saamaan kevään 2019 kampanjan avulla neljä uutta työntekijää.
Hallituksen puheenjohtaja Tommi Matikainen, joka vastaa yrityksen tuotekehityksestä, on erityisen hyvillään siitä, että kaupungit ovat unohtaneet kuntarajat tämän projektin yhteydessä, ymmärtäneet yritysten huolen ja ryhtyneet konkreettisiin toimiin.
"Meidän on myös katsottava näissä asioissa koronan yli ja valmistauduttava uuteen nousuun ja sen positiivisiin haasteisiin."
Metalliverkostosta elinvoimaa
Yhteisen kampanjan hyvät tulokset kannustivat mukaan lähteneitä yrityksiä pohtimaan yhteistyön laajentamaan rekrytoinnin ulkopuolelle. Syntyi ajatus yhteisestä kehittämisalustasta, joka kokoaisi erillisten toimijoiden osaamisen laajemmaksi kokonaisuudeksi.
"Tuumasta siirryttiin toimeen, ja 10 yritystä ja yhteistyötahoa teki yhteisen hankehakemuksen ELY-keskuksen maaseuturahastoon", kertoo Jyräs.
”Metalliverkostosta elinvoimaa” -hanke sai keväällä 2020 282.000 euron täyden rahoituksen ja toiminta polkaistiin käyntiin saman tien.
Toimijat aikovat kaupungin johdolla rakentaa yhteisen alustan, jolle kootaan yhteisiä kehitettäviä asioita kuten työvoiman jakamista yritysten kesken, ostoja, isoja kauppoja, tuotekehitystä ja yhteisiä hankintoja. Lisäksi tietoja voidaan jakaa vaikkapa EU-lainsäädäntöä tai ympäristödirektiivejä koskien. Verkoston on tarkoitus yhteisillä tapaamisilla ja verkostokokouksilla tiivistää keskinäistä yhteistyötä.
"Tarkoitus on myös tehdä jokaisesta yrityksestä osaamiskortti, josta toiset voivat helposti nähdä, mitä - kenties itseltä puuttuvaa - osaamista muualla verkostossa on", Jyräs selittää.
"Toiminta perustuu luottamukselle ja vankkaan uskoon, että yhteinen menestys on enemmän kuin yksittäisten jäsenyritysten saavutukset."
Verkostossa on mukana perinteisten konepajojen lisäksi muitakin tahoja kuten rekrytointiyritys ja robottikehittäjiä. Myös jotkut autoliikkeet ja suunnittelutoimistot ovat ilmaisseet mielenkiintonsa liittyä mukaan toimintaan. Alueen oppilaitokset ovat luonnollisesti verkoston jäseniä.
"Jokainen yritys haluaa tietenkin menestyä ja kasvaa", Jyräs toteaa.
"Tänä päivänä kilpailukyky syntyy erilaisista kombinaatioista ja harva yritys on niin iso toimija, että pärjää yksin."
Laitex kannattaa yhdessä tekemistä
Yhteistyöhön uskoo myös materiaalinkäsittelylaitteita toimittavan Lappeenrannan Lauritsalassa sijaitsevan Laitexin toimitusjohtaja Lasse Kurronen.
Hän odottaa hankkeelta erityisesti metallialan imagon nostoa. Myös yritysten välistä yhteistyötä kilpailemisen sijaan hän pitää arvossaan.
"Metalliala on hieno ala, se on todellista ammattilaisten hommaa", Kurronen sanoo painokkaasti.
"Arvostan konepajan työntekijöitä erittäin suuresti. Sen sijaan, että pienellä markkina-alueella kilpailemme verisesti vähistä tekijöistä, meidän työnantajien tulisi puhaltaa yhteen hiileen", hän jatkaa.
Kurronen uskoo, että kun alueelle saadaan lisää metallialanosaajia sekä oppilaitosyhteistyöllä että rekrytoinnilla muualta Suomesta, hyöty sataa lopulta kaikkien laariin.
"Toki eri yhtiöt kaipaavat vähän erilaista osaamista, mutta tässä voisi olla mahdollisuuksia myös työntekijöiden osaamisen monipuolistamiseen ja kehittämiseen", Kurronen pohtii.
Toimitusjohtajan mielestä olisi hyvin kiinnostavaa kokeilla erilaisia klustereita, joista yritykset voisivat lainata tai vuokrata työntekijöitä toimialan sisällä työkuorman vaihtelun mukaan.
"Tällaisia ensimmäisiä avauksia on jo tehtykin yritysten välillä", Kurronen iloitsee.
"Ylipäätään työllisyyden kasvattaminen teollisuudessa kaipaisi merkittäviä paikallisen sopimisen uudistuksia."
Hankkeen osallistujat odottavat jo innokkaasti uuden alustan pilotointia, joka on tarkoitus tehdä jo kuluvan vuoden aikana.
"ELY-keskuksen myöntämä raha on tarkoitettu ennen kaikkea kehittämiseen ja yhteistyötoimenpiteisiin", Jyräs sanoo.
"Verkoston jäsenet uskovat, että yhteinen markkinointi ja näkyvyys oikeissa paikoissa lisäävät sekä alan että alueen vetovoimaa."
Unelmana on, että metallialan osaajien laajasta kirjosta tulee haluttu ja eteenpäin vievä ammattiryhmä.
Lisätietoja:
Asiantuntija Katja Jyräs, Wirma yrityspalvelut, puh. 040 661 9975
Hallituksen puheenjohtaja Tommi Matikainen, ITA Nordic, puh. 0400 81 0031
Toimitusjohtaja Lasse Kurronen, Laitex Oy, puh. 040 067 9968
Hanke on saanut rahoitusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, ja sitä rahoittaa Kaakkois-Suomen ELY-keskus.
