Ota yhteyttä

Etusivu » Blogit » Ajatuksia maahanmuutosta ja kotoutumisesta vuoden aluksi

Ajatuksia maahanmuutosta ja kotoutumisesta vuoden aluksi

Kirjoittanut Terhi Jantunen

Muutto uuteen maahan ei aina suju kuin Strömsössä. Kulttuurierot ja kielihaasteet aiheuttavat usein päänvaivaa ja monesti hankaloittavat työelämään pääsyä. Kotoutuminen on lämmin, positiivinen termi, joka sisältää monipuolisen hyvinvoinnin kokonaisuuden kokemuksen.

Työskennellessäni Etelä-Karjalan monikulttuurisessa palvelukeskus Momentissa kohtasin päivittäin eri elämäntilanteissa olevia maahanmuuttajia, joita kaikkia yhdisti tavoite kotoutua maakuntaamme ja löytää työtä. 2000-luvun ensimmäisen kymmenluvun taitteessa nousukausi vaihtui taantumaan ja työpaikkojen löytyminen niin kantaväestölle kuin erityisesti maahanmuuttajille oli kiven alla. Valitettavasti taloustilanne jatkuu kireänä ja nykyisen työelämän murroksessa työllistyminen on haasteellista. Kuitenkin aikavälin 2004 – 2012 tarkastelussa maahanmuuttajien työllisyysaste on nousussa ja työttömyysaste on kääntynyt laskuun ja lähestyy hitaasti kantaväestön lukua. 

Kuvion lähde: Tilastokeskuksen työvoimatutkimus Maahanmuuton tilastokatsaus 2012

Ilokseni olen saanut kuulla muutamista entisistä kansainvälisistä asiakkaistani hyviä uutisia kotoutumisesta ja urapolun urkenemisesta monin eri tavoin. Osa heistä on työllistynyt yrityksiin, jotkut ovat perustaneet oman yrityksen ja yksi tekee jatko-opintoja tohtoriohjelmassa Åbo Akademissa. Monet kansainvälisistä ystävistäni ovat hankkineet suomalaisen koulutuksen täydentääkseen ja sopeuttaakseen osaamistaan Suomeen. Muutamat ovat opiskelemassa ensimmäistä ammatillista koulutustaan. Lappeenrannassa on hyvät koulutusmahdollisuudet varhaiskasvatuksesta lähtien, ammatilliseen ja korkeakoulutukseen sekä iso valikoima aikuisopintomahdollisuuksia. Esimerkiksi useamman vuoden kotiäitinä toiminut englantia äidinkielenään puhuva tuttavani suoritti ammattikorkeakoulun tutkinnon kunnioitettavasti Suomen kielellä ja onnistui saamaan Lappeenrannasta koulutustaan vastaavan työpaikan. 

Helsingissä on noin 10 % väestöstä maahanmuuttajia. Helsingin kaupungin yhtenä kehittämisprioriteettina on maahanmuuttajien työllistyminen ja kotoutuminen. Meillä Lappeenrannassa on 3,9 % väestöstä maahanmuuttajia. Liki sata eri kansallisuutta on edustettuna ja 80 eri kieltä puhutaan. Maahanmuuttajien työllistäminen on myös meille tärkeää. Erilaisista kulttuuri- ja kieliympäristöistä tulevat, monenlaisia koulutustaustoja ja elämänkokemuksia omaavat ihmiset kilpailevat alkuperäisasukkaiden kanssa samoista työpaikoista. Ei se ole niin, että maahanmuuttaja vie työpaikan, jos itse makaa kotona. Olisi katsottava peiliin, kehitettävä omaa osaamistaan ja mitään työtä väheksymättä pyrittävä työllistymään. Maahanmuuttajataustaisia yrityksiä Lappeenrannassa on noin 17 % yrityskannasta. Näistä esimerkiksi kaupan ja ravintolabisneksen alalla toimivat tuntuvat pärjäävän mukavasti alueellamme. 

Yhteiskuntaan kotoutumiseen ei riitä vain työ- tai opiskelupaikan löytyminen. Sosiaalinen sopeutuminen on yhtä tärkeää. Ystävien ja tuttavien tukiverkostot sekä harrastukset edistävät osaltaan kotoutumista. Esimerkiksi musiikki voi yhdistää kansallisuus- ja kulttuuritaustasta riippumatta. Musiikin kieli on kansainvälinen ja varsin monet maahanmuuttajista harrastavat sitä. Samoin liikunta yhdistää. On piristävää saada kansainvälistä osaamista joukkueisiin ja maahanmuuttajakaverin voi pyytää jumppa- tai lenkkiseuraksi. Maahanmuuttajien myötä voimme myös saada kaupunkiimme täysin uusia harrastusmuotoja, kuten kiinalaisten kansanpeli mahjong tai intialaisten suosima kriketti. 

Maahanmuuton toinen puoli on maastamuutto. Suomessa vuoden 2012 tilastokeskuksen tietojen mukaan nettomaahanmuutto (=maahanmuutto-maastamuutto) on positiivinen 17430. Suomeen muutti n. 31200 ja Suomesta ulkomaille 13800. Ihmisten liikkuvuus on globalisaation myötä lisääntynyt huikeasti. Joissakin maissa maastamuutto on huomattavan suurta ja kansantaloudellisesti hyvin merkittävää. Esimerkiksi uudessa EU-maassa Latviassa väestö vähenee ja maastamuutto on ollut useita vuosia huomattavasti suurempaa kuin maahanmuutto. Useimmat lähtijöistä on koulutettuja työikäisiä ihmisiä. Malesiassa suurimman väestöryhmän malaijien ohella elävät suuret vähemmistöt kiinalaisia ja intialaisia tuntuvat olevan kyllästyneitä olemaan toisen luokan kansalaisia. Iso joukko korkeasti koulutettuja Malesian kiinalaisia ja intialaisia on muuttanut ulkomaille ja monet ulkomailla opiskelevat, joista useimmat ovat Malesian kiinalaisia tai intialaisia, eivät palaa takaisin. Enemmistö Suomeen tulevista maahanmuuttajista ovat koulutettuja ihmisiä. Suomen maahanmuuttajista 64 % ulkomailla syntyneistä ovat Euroopasta ja pakolaistaustaisia vuonna 2012 maahan muuttaneista noin 5 %. Hyvien koulutusmahdollisuuksien takia Suomeen ja Lappeenrantaan tullaan ulkomailta usein myös opiskelemaan. Tärkeä näkökulma meille on myös kansainvälisten opiskelijoiden juurruttaminen tänne opiskelujen jälkeen, että heidän täältä saamansa osaaminen jäisi myös kaupunkimme hyödyksi. 

Maahanmuutto on turvannut Lappeenrannassakin väestön kasvua. Maahanmuuttajat ovat meille voimavara, jota kansainvälinen kasvava Lappeenranta tarvitsee. Onnistuneiden kotoutumisten lisääntyminen saa aikaan positiivista virtaa. Toivon lisää kansainvälisiä eteläkarjalaisia menestystarinoita ja meiltä kaikilta sivistynyttä suvaitsevaisuutta. 

Kirjoittaja työskentelee Wirma Lappeenranta Oy:ssä projektipäällikkönä kv-hankkeessa.