Ota yhteyttä

Etusivu » Blogit » Digitaalisuus mahdollistaa monella tavalla

Digitaalisuus mahdollistaa monella tavalla 

Kirjoittanut Helena Laitinen

Visio tulevaisuudesta: Terveyden- ja sairaanhoidollisten diagnoosien tekeminen on mitä suurimmassa määrin tietotyötä. Erilaiset digitaaliset ratkaisut tuovat runsaasti mahdollisuuksia tämän tärkeän palvelun tuomiseksi asiakkaiden saataville entistä joustavammin.    

Tulevaisuudessa, aikana jolloin big data on jo arjessa joka päivä hyödynnetty luonnonvara, esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvää diagnosointia voidaan tehdä kotisohvalta käsin. Oletetaan että on olemassa tietokanta, joka sisältää kansalaisten kaikki terveystiedot,  eli käyttäjien henkilökohtaisen terveydenhuollon big datan.

Sinulla on oireita joista haluat tietoa. Istut koneen ääreen ja avaat sovelluksen tai vaikka oman ”kansalaistilisi”, ja klikkaat auki osion jossa saat palvelua terveydenhuoltoon liittyvissä asioissa.   Vastaat kyselyyn oireistasi, jonka jälkeen järjestelmä rajaa pois epärelevantit diagnoosit. Tarvittaessa joudut antamaan verikokeen, ottamaan kuvan tm. näytteen, jonka voi mahdollisesti myös tehdä kotona. Kannettava yksikkö analysoi näytteen ja kuvat, siirtää datan järjestelmään joka laskee näytteestäsi arvot ja tulkitsee poikkeaako näytteesi arvot viitearvoista. etsii vastaavuuksia ja ehdottaa todennäköisintä diagnoosia ja yleisimmin toimineita hoitotoimenpiteitä – tietenkin suhteuttaen ne henkilökohtaiseen hoitohistoriaan.

Tämän kaiken tarkistaa oma hoitajasi/lääkärisi, joka voi istua missä päin maailmaa tahansa, ja kirjoittaa tarvittaessa sähköisen reseptin lähimpään apteekkiin. Josta lääkkeet tulostetaan 3 D tulostimella, voidaan toimittaa sinulle pientä lisämaksua vastaan kotiin – tai voit käydä hakemassa ne jotta tietokoneiden aikakautena saa vähän raitista ilmaakin.

Tähän päivään.

Aiempi visio älykkäästä terveydenhuollon palvelusta on vielä hetken päässä arjesta, mutta arkisempia ja helpommin käyttöön otettavia tapoja hyödyntää digitaalisia ratkaisuja esim. asiakaspalvelussa on jo monia.  Työ- ja elinkeinoministeriön ICT 2015-työryhmän loppuraportissa ”21 polkua kitkattomaan suomeen” sanotaan näin: ”Digitaalitaloudessa arvonluonnin ja sen ”nappaamisen” logiikat ovat muuttuneet merkittävästi 2000-luvun kuluessa. Toimialarajat ovat hämärtyneet ja samalla yritysten kilpailuasetelmat ovat muuttuneet. Selvimmin muutos näkyy siinä, miten tuotteet ja palvelut ovat kytkeytyneet entistä tiiviimmin toisiinsa. Useilla toimialoilla yritysten välisen kilpailun ratkaisijaksi ovat nousseet palvelut, jotka aiemmin olivat enemmänkin tukitoimintojen roolissa. Asiakkaat arvioivat usein enemmän palveluista samaansa lisäarvoa kuin perustuotetta.

Digitaalinen murros ja yhteisöpalveluiden nousu sekä tiedon jakamisen kulttuurin kehitys on tehnyt tietotyölle ja asiakaspalvelulle saman kuin teollisuuden murros tuotantotyölle. Asiat voidaan tehdä paremmin, tehokkaammin ja kustannuksia säästävästi, kun ne tehdään oikein ja ajatuksella. Ydintuote ei välttämättä enää yksinään riitä, sen ympärille on kehitettävä palveluita asiakastyytyväisyyden ylläpitämiseksi. Asiakkaalla tulee myös olla helppo pääsy helposti ymmärrettävään tietoon palveluista ja tuotteesta. Digitaalisen yhteisöllisyyden esiinmarssin myötä myös kontaktipinta ja vuorovaikutus asiakkaan kanssa ovat muuttaneet muotoaan ja laajentuneet.  Tämä kaikki ohjaa edetessään myös tietynlaiseen ajatustavan muutokseen. 

Digitaalisuus on myös avannut maailman markkinat myös pienemmille yrityksille – juuri sen takia että asiakas löytää etsimänsä myös laajemmalta alueelta, jopa oman maansa ulkopuolelta. Globalisaation ja internetin myötä tiedon saaminen on vaivattomampaa ja nopeampaa kuin aikaisemmin ja tilauksia tehdään entistä laajemmalta maantieteelliseltä alueelta. Yhteisöllisten palveluiden ja –alustojen myötä myös vertaistiedon saaminen on helpottunut. Kuluttaja-asiakas pystyy vertailemaan asiakaskokemuksia globaalisti sen sijaan, että ainoana tiedon lähteenä on kaveri tai esim. lehden testi. Asiakkaat vaativat enemmän, koska he tietävät enemmän. Tämä yhteisöllisyys toimii yrittäjän puolesta, jos sille ”antautuu”. Tämä on juuri se ajatustavan muutosta vaativa osio. Meillä on mahdollisuus kertoa enemmän omasta toiminnastamme sekä niin halutessamme, toimia vuorovaikutteisesti asiakkaiden kanssa ja kuunnella heitä enemmän. Digitaalisuus on yksi kasvun mahdollistaja – riippumatta yrityksen kotikunnasta.

Pienikin yrittäjä voi pyrkiä toimimaan kansainvälisillä markkinoilla. 

Digitaalisuus on tiedon, informaation ja datan liikkuvuutta, ja hyvin suunniteltuna, käyttöönotettuna ja ylläpidettynä voi tuoda hyötyjä - oli sitten kyseessä b2b, b2c, g2c tai g2b. Ei pidä ajatella, että digitaalisuus koskee vain tietynlaista yritystoiminnan muotoa. Myös esim. kivijalkakaupat voisivat halutessaan hyötyä digitaalisuudesta – etenkin markkinoinnissa, asiakasyhteisön rakentamisessa sekä paikkatiedon hyödyntämisessä.

Kirjoittaja toimii Wirmassa alkavien yrittäjien tukena ja pohtii mielellään asiakaspalveluun ja digitaaliseen murrokseen liittyviä asioita.